sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Uusi neulemaailma


Ensimmäisen kerran tämä ajatus tuli päähäni joskus 80-luvun lopulla ja siitä asti olen enemmän ja vähemmän haaveillut tästä vempeleestä ja nyt se sitten minulla on. Mutta aloitetaanpa alusta. Uusimman vempeleeni kaupan päälle sain kerijälaitteen, kas tässä



Mutta pitemmittä arvuutteluitta mennään itse asiaan eli haaveideni täyttymys on tämä masiina eli neulekone



Eli nyt mulla on sitten ihan oikea neulekone, mutta ei mikä tahansa, vaan ihan aito Singer. Ei tämä mikään uusi kapistus ole, vaan käytetty ja hyväksi havaittu eli uutta parempi. Kyseessä on kaksitasokone, jolla nyt alan sitten harjoittelemaan koneneulonnan jaloa taitoa.


No, mitä sitten tapahtui... kun minä en yleensäkään mitään mallitilkkuja tee, niin en sitten tehnyt nytkään, vaan heti piti päästä itse asiaan. Ensimmäinen työni valmistui ystäväni Ailan opastamana ja työn tulos on tässä ja kas sehän on tietenkin sukka!



Noooh ... ainakin se etäisesti muistuttaa tässä vaiheessa vähän sukkaa... Eihän homma tietenkään mennyt kuin Strömsöössä, ei lähimainkaan. Mutta onneksi minulla oli oiva opettaja eli neulekoneen edellinen omistaja, joka neuvoi joka mutkassa ja teki myös pitkän pätkän tätä sukkaa! Ensin joustinneuleesta tuli liian tiukkaa ja jouduttiin vähän säätämään, jotta saatiin sopivaa.


Kantapään kanssa tuli myös muutaman kerran tenkkapoo, mutta ystäväni avustuksella sain sen aikaiseksi. Täytyy tunnustaa, että en ole muuten käsin vielä tiimalasikantapäätä tehnytkään, mutta nyt sitten semmoisen sain aikaiseksi ja vieläpä neulekoneella!



Matkan varrella on muutama silmukkakin pudonnut, mutta haittaaks se? Sitten karanneet silmukat talteen, langanpäättelyt ja sukanvarren sauman ompelu ja avot sukka on valmis!



Kyllä tämän toki sukaksi tunnistaa vai mitä? Paria tämä sukka ei tule koskaan saamaan, vaan tämä jää ihan itselleni vaikkapa vain varoittavaksi esimerkiksi. Oliskohan kuitenkin kannattanut tehdä se mallitilkku ensin?


Aurinkoista pääsiäistä!


5 kommenttia:

  1. Onnea uusvanhalle neulekoneelle. Minä itse olen Toyotan varjossa kasvanut. äidilläni on menossa ties monsesko neulekone ja lapsena aina leikittiin tuolla kerijälaitteella sekä tehtiin omia kuvioita neuloilla työntelemällä niitä edestakaisin. Kelkkaakin oli kiva liikutella edestakaisin kun siitä lähti niin ihana ääni.

    VastaaPoista
  2. Onneittlut uudesta aluevaltauksesta. Itselläni sisältyy katkeria muistoja neulekoneesta; en koskaan päässyt niiden kanssa sinuiksi. Ostin silti itsellnikin sellaisen, mutta nyt sekin on jo vuosi sitten laitettu kiertoon.

    VastaaPoista
  3. Ihana uusi harrastus :) Ihan käyttökelpoinen sukkahan sinulla sillä vempaleellä valmistui. Napakan näköinen varsi tulee tuollaisella koneella neulottuna. Kiva peli varmasti kaikin puolin. Hauskoja hetkiä hankintasi kanssa .

    VastaaPoista
  4. Hehee, voikun minullakin olisi ollut joku neuvomassa olan takana silloin, kun tein neulekoneeseen tuttavuutta :) Lopulta toki sinnikkyydellä opin laitetta jotenkin käyttämään, nyt se reppana on maannut pölyttymässä jo vuosia kaapissa.

    VastaaPoista
  5. Tosi hieno sukka ensi kerraksi. Tee vain toinenkin, se kannattaa ja tuo mielehyvän.

    VastaaPoista